Ja se tarkoittaa paljon muuta kuin mitä lautasella on. Se tarkoittaa kokokokemusta. Yhteistä ateriaa, ruoan valmistamista, uusia makuelämyksiä, keskusteluja ruokapöydässä ja tunnetta siitä, että joku on tai yhdessä on nähty vaivaa toisten hyvinvoinnin eteen.
Nuorisokeskus Marttisessa kohtaamme vuosittain suuren joukon nuoria eri puolilta Suomea Eurooppaa ja maailmaa. Vaikka leiriohjelmat, aktiviteetit ja elämykset jäävät usein mieleen, huomaamme jatkuvasti, että myös ruokailuhetkillä on erityinen merkitys. Moni odottaa päivän yhteisiä aterioita, ja usein juuri ruokapöydässä syntyvät parhaat keskustelut, uudet ystävyyssuhteet ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. Ruokailu on siis paljon enemmän kuin energian tankkaamista.
Tämän hetken arki on nuorilla sekä aikuisilla täynnä vauhtia, virikkeitä ja jatkuvaa informaatiotulvaa. Opiskelu, harrastukset, työ, sosiaalinen media ja erilaiset odotukset täyttävät päivät tehokkaasti. Juuri siksi yhteinen ateria voi tarjota jotakin yhä harvinaisempaa: mahdollisuuden pysähtyä.
Kokoontuessamme saman pöydän ääreen, tapahtuu jotain merkityksellistä. Ihmisillä on mahdollisuus kohdata toisensa ilman suorituspaineita. Keskustelut syntyvät luontevasti ja yhteisöllisyys vahvistuu. Usein juuri ruokapöydässä joku löytää paikkansa ryhmässä tai huomaa olevansa osa yhteisöä.
Ruokailuhetki rakentaa turvallisuuden tunnetta, se on paljon enemmän kuin ravintoa. Se on viesti välittämisestä. Se kertoo, että joku on ajatellut sinua, huolehtinut tarpeistasi ja haluaa sinun voivan hyvin. Tällaisilla kokemuksilla on yllättävän suuri merkitys erityisesti nuoruudessa, jolloin omaa identiteettiä ja paikkaa maailmassa vielä rakennetaan.
Myös ruoanlaitto itsessään on tärkeä hyvinvointitaito. Puhumme usein arjenhallinnasta, itsenäistymisestä ja elämän taidoista. Moni näistä taidoista harjoitellaan huomaamatta juuri keittiössä. Ruoan valmistaminen opettaa suunnittelua, yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja vastuunkantoa. Samalla saadaan konkreettisia kokemuksia onnistumisesta. Harvassa asiassa oman työn jäljen näkee yhtä nopeasti kuin ruoanlaitossa. Raaka-aineista syntyy valmis ateria, jonka voi jakaa muiden kanssa. Se vahvistaa itseluottamusta ja tunnetta omasta pystyvyydestä. Kokemus siitä, että "minä osaan", kantaa pitkälle myös muilla elämän osa-alueilla.
Viimevuosina olemme pohtineet paljon myös vastuullisuuden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Nykyiset nuoret kasvavat maailmassa, jossa ympäristöön liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti läsnä. Ne saattavat tuntua suurilta ja joskus vaikeiltakin. Siksi uskomme, että vastuullisuuden tulisi näkyä ennen kaikkea konkreettisina tekoina. Ruoka tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Suosiessamme kotimaisia raaka-aineita, huomioimme sesongit, vähennämme ruokahävikkiä ja teemme kestäviä valintoja, ympäristövastuu muuttuu käytännön tekemiseksi. Samalla syntyy kokemus siitä, että omilla teoilla on merkitystä.
Marttisessa vastuullisuus näkyy päivittäisessä työssä, mutta ennen kaikkea haluamme näyttää nuorille, että vastuullisuus ei ole luopumista tai rajoittamista. Se on fiksuja valintoja, jotka tukevat sekä omaa hyvinvointia että yhteistä tulevaisuutta. Hyvinvointi rakentuu harvoin yksittäisistä suurista teoista. Useimmiten se syntyy pienistä arkisista hetkistä, jotka toistuvat päivästä toiseen. Yksi niistä hetkistä on yhteinen ruokailu.
Hyvä ruoka ravitsee kehoa, mutta parhaimmillaan myös mieltä ja ihmissuhteita. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä, opettaa vastuullisuutta, luo turvallisuudentunnetta ja antaa energiaa kasvaa, oppia ja kohdata uusia haasteita. Ehkä hyvinvointikeskustelussa pitäisi puhua lisää ruoasta, ruokailuista ja nimenomaan yhteisistä ruokailuista eli kaikesta mitä ruokailun ympärillä tapahtuu.
Juuri siellä syntyy paljon sellaista hyvinvointia, jota ei voi mitata kaloreissa tai ravintoarvoissa. Se näkyy hymyissä, keskusteluissa, uusissa ystävyyksissä ja siinä tunteessa, että kuuluu joukkoon. Ja juuri siksi ruoka on paljon enemmän kuin ateria. Se on hyvinvointia parhaimmillaan.
Kirjoittaja Jari Ahola toimii Nuorisokeskus Marttisen markkinointi- ja viestintäpäällikkkönä ja rakastaa ruuanlaittoa. Tätä tekstiä varten hän keskusteli ravintolapäällikkö Mika Ylitalon kanssa ja luki tekstejä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen thl.fi sivuilta ja Opetushallituksen oph.fi sivuilta peilaten näitä omiin kokemuksiinsa.
.jpg)
