50 VUOTTA YHDESSÄ KOETTUJA ELÄMYKSIÄ, OPPIMISTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ

Ensimmäinen ja keskeisin tavoite oli leirikouluajatuksen levittäminen maassamme. Aluksi yhdistyksenhallituksen jäsenet kirjoittivat leirikoulusta ja sen merkityksestä erilaisissalehdissä. Jo perustamisen jälkeisenä vuonna saatiin oma tiedotuslehti INFO blad/lehti, joka 1980-luvun alussa muuttui LEIRIKOULU-LÄGERSKOLA -lehdeksi. Ne toimivat yhdistyksen äänitorvena, jota jaettiin sekä yhdistyksille, viranomaisille että yksityisille henkilöille. Vasta 1990-luvulla lehteä alettiin jakaa ilmaiseksi kaikkiin peruskouluihin. Lehti on edelleen tärkein tiedotuskanava. Tässä kohtaa ei sovi unohtaa sitä, että yhdistyksen aktiiviset jäsenet kiertelivät ensimmäisinä vuosina ahkerasti ympäri Suomea pitäen luentoja ja kursseja opettajille, vanhemmille sekä viranomaisille. Leirikouluyhdistyksen edustajia alettiinkin varsin nopeasti pitää alansa asiantuntijoina. Tällainen toiminta on saanut väistyä ja tilalle on noussut erittäin vahvasti nykyaikaa heijastava sosiaalinen media. Yhdistyksen verkkosivut uudistettiin 2013 ja viimeksi 2023. Ne korvaavat tällä hetkellä tehokkaasti kurssimuotoisen koulutuksen.

Toiseksi tavoitteeksi asetettiin perustavassa kokouksessa leirikoulun saaminen peruskoulun opetussuunnitelmiin. Tämän tavoitteen isähahmoksi nousi Kouluhallituksen toimistopäällikkö Jarl Stormbom, joka valittiin myös yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hänen johdollaan oli Kouluhallituksessa toiminut 1972-74 koulun ulkopuolista opetusta selvittänyt KOULKOP-työryhmä. Tähän ryhmään kutsuttiin myös niitä opettajia, joilla oli jo kokemuksia leirikoulutoiminnasta. Tämän työryhmän ehdotus olikin perustaa Suomeen leirikouluyhdistys vauhdittamaan koululakiin tehtäviä muutoksia. Leirikoulu virallistuikin yhdistyksen aktiivisen toiminnan ansiosta, kun uudet koululait tulivat voimaan vuonna 1985. Siis tasan kymmenen vuotta yhdistyksenperustamisen jälkeen!

Kolmantena tavoitteena oli leirikoulupedagogiikan saaminen sekä opettajien koulutukseen että jatkokoulutukseen. Åbo Akademin alainen opettajanvalmistuslaitos (PF)Vaasassa oli jo 1975 alkanut järjestää opiskelijoille tarkoitettuja viikonmittaisia kursseja Ammarnäsissa, Ruotsissa. Näiden kurssien järjestäjänä oli Uumajan yliopiston opettajanvalmistuslaitos. Vuonna 1976 lähes kaikki Vaasassa opettajiksi valmistuvat ruotsinkieliset opiskelijat pääsivät kuuntelemaanluentoja ja harjoittelemaan leirikouluun liittyvää didaktiikkaa lähialueenleirikoulukeskuksessa. Voidaan näin todeta, että ruotsinkieliset opettajat olivat leirikoulutoiminnan pioneereja. Suomen leirikouluyhdistys aloitti opettajien kurssittamisen jo 1970-luvun loppupuolella ja jatkoi sitä kahdenvuosikymmenen ajan eri puolilla Suomea. Ensimmäiset suomenkieliset yliopistot, jotka ottivat leirikoulumetodiikan ohjelmistoonsa, olivat Joensuu, Savonlinna ja Oulu. Tällä hetkellä leirikoulua ja muuta koulun ulkopuolella annettavaa opetusta opiskellaan myös Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylänyliopistoissa. Vuonna 2013 yhdistys oli ensimmäisen kerran mukana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa toteutetussa ”Luontokoulupäivässä”, johon osallistuivat lähes kaikki koulun ulkopuolista opetusta tukevat järjestöt. Nämä tilaisuudet ovat jatkuneet näihin päiviin asti ja olemme tavoittaneet vuosittain yli 150 opettajiksi opiskelevaa. Vastaavanlainen päivä järjestetään myös Tampereen yliopistossa.

Yhdistyksenalkuperäisenä tavoitteena oli myös perustaa muutamia leirikoulukeskuksia, mutta tästä luovuttiin. Ensimmäinen kohde oli Multian kunnan tarjoama keskus 1983. Yhdistys ei ollut kuitenkaan valmis ottamaan suuria taloudellisia haasteita. Sen sijaan panostettiin voimakkaammin kasvatukseen, tiedottamiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Leirikoulukohteiden saaminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja siksi yhdistys etsi aktiivisesi yhteistyökumppaneiksi erilaisia kurssi- ja leirikeskuksia. Tärkeä virstanpylväs yhdistyksen toiminnassa olikin leirikoulukeskuksia esittelevän luettelon ilmestyminen 1987 Suomen Retkeilymajajärjestön kanssa.  SRM sai Opetusministeriöltä avustuksen luettelon laatimista varten. Tärkeää oli saada kouluihin tietoa toimijoista eri puolilta maata ja tässä onnistuttiin hyvin. Osa näistä toimijoista liittyi 1990-luvulla yhdistyksen jäseniksi, joita on tällä hetkellä41. Yhdistyksen tehtävänä on huolehtia jäsenkeskustensa markkinoinnista, verkostoyhteistyöstä sekä koulutuksesta. Kun leirikoulukeskusten verkosto on tällä hetkellä saatu tyydyttävästi toimimaan, on yhdistyksen tehtävänä panostaa vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Jatkuva yhteistyö viranomaisten ja sidosryhmien kanssa on noussut toiminnan keskiöön.

Olen edellä pyrkinyt kuvaamaan vain niitä keskeisten tavoitteidentoteutumista, jotka yhdistyksen perustamisen yhteydessä asetettiin. Näinjälkikäteen asioita tarkastellessa voi todeta, että tavoitteet ovat toteutuneet kohtalaisen hyvin. Paljon on viidenkymmenen vuoden aikana tapahtunut ja paljonon vielä edessä. Tarkoituksemme on tämän juhlavuoden kuluessa esitellä vielä tarkemmin eräitä merkittäviä virstanpylväitä ja luoda myös katsetta tulevaisuuteen.

‍